keskiviikko 20. tammikuuta 2010

ihme Liisa

Liisa Ihmemaassa, Alicen Seikkailut Ihmemaassa, Liisan Seikkailut Ihmemaassa vai Liisan Seikkailut Peilimaailmassa. Siinä nimiä klassikko satukirjalle. Olen lukenut painokset Alicen Seikkailut Ihmemaassa, Liisan Seikkailut Ihmemaassa sekä Liisan Seikkailut Peilimaailmassa. Olen tietysti myös katsonyt Disney piirretyn Liisa Ihmemaassa.
Moni ei tiedä, että Disneyn Liisa Ihmemaassa piirretty on alunperin kaksi kirjaa, Liisan Seikkailut Ihmemaassa sekä Liisan Seikkailut Peilimaailmassa. Ensimmäinen on kirjoitettu vuonna 1865 ja Peilimaailmassa 1872. Lewis Carroll on kirjoittanut nämä teokset.
Juoneen en pureudu, koska jokaisen itseään kunnioitettavan on tiedettävä Liisa Ihmemaassa tarina. Sen sijaan kerron muutaman muun asian kirjoista.
Kirja oli pitkään ja monessa maassa kiellettyjen listalla. Kiinassa syy oli "eläimet eivät voi puhua ihmisten kieltä, eikä niitä saa asettaa ihmisten asemaan". Yhdysvalloissa ajateltiin kirjailijan olleen "sekavassa mielentilassa" kirjoittaessaan kirjat. Kun lukee kirjoja huomaa kyllä miten sekavaa ja psykedeelistä teksti on. Kirjan sivuilla on myös psykedeelisiä kuvia ja kirjoituksia, mistä ei ota selvää. Lewis Carroll sanoo itse kirjoittaessaan kirjat, kun kertoi veneretkellä sukulais tytölleen Alicelle tälläistä tarinaa usein ja Alice rakasti tarinaa niin paljon että pyysi Carrollin julkaista se.
Suomennoksissa ei ollut kovin paljon eroa, kuvat ja teksti fonttikin oli saman kaltaista. Alicen seikkailut Ihmemaassa kirja oli lyhyempi ja tiiviimpi, siihen oli laitettu yhteen Peilimaailma -kirja kanssa.
En voi kyllä suositella lapsille luettavaksi kirja versioita, itseänikin alkoi pelottaa Hertta Kuningatar. Kirjoissa on paljon pelottavampi sävy kerrottaessa kaikista. Vaikka kirjoissa ensin pelotellaan, ratkaisu tilanteisiin tulee yllättävän helposti ja naivisti. Pelottavaa on myös, että aloin pitämään Liisa Ihmemaassa tarinasta paljon...

-Sanoi hiirelle eräs, joka hiiriä keräs: "Tähän paikkaan kuolen, jos vain viiksiäni nuolen. Ja se on sinun syysi. Siis lakitupaan sinut haastan. Sen lupaan!"
Mutta hiiri pyysi ja oikeutta anoi: "Eihän syyttä tuomita, eikä suotta suomita. Pitää tuomari olla sillä tuomiolla ja lautamieskunta"
se Sille sanoi. "kurja", huusi tuo Hurja. "MINÄ syytän ja tuomitsen myös. Nyt päättyi sun työs. Lautamieskunta (mikä olen minä) sinut juuti keksi ihan syylliseksi (mikä olet sinä).
Ja huomio: Se on kuin onkin kuolemantuomio. "


3 kommenttia:

  1. En taida olla itseäni kovinkaan paljon kunnioittava, nimittäin en ole koskaan lukenut Liisa ihmemaassa -kirjoja, enkä edes nähnyt elokuvaa... Ehkä täytyisi ryhdistäytyä ja paikata tämä järjettömän suuri aukko.

    Hyvät nuo kieltämissyyt. ^^

    VastaaPoista
  2. Minäkin arvelen, että monet tuntevat tarinan. Niinpä näkökulmavalintasi kirjaan oli kiinnostava ja todennäköisesti monelle uusi. Kurkkaa vielä Alison Lurien teosta Don't Tell the Grown-Ups: Subversive Children's Literature. Sen yksi luku käsittelee Liisaa ihmemaassa. Kirja taitaa löytyä luokasta.

    On pakko kysyä, samaistuitko jotenkin jompaankumpaan sitaatin hahmoon...

    VastaaPoista
  3. Lasketaankohan itseään kunnioittavaksi ihmiseksi myös sellaiset, jotka ovat kuulleet tarinan joskus taaperoiässä? No ei sillä väliä, tarina on kuitenkin tuttu.

    Omasta mielestäni se on aika huvittavaa, että juuri nykyään suositut lastenkirjat ovat alun alkaen olleet jotenkin epäsuosittuja ja niitä ei ole pidetty soveliaina kirjoina. Ja Kiinan syy kieltää kirja on kyllä suorastaan naurettava…

    VastaaPoista